BRYSSEL. Kaikki Euroopan unionin 25 jäsenmaata kattavan tutkimuksen mukaan oikeistokonservatiivit tulevat säilyttämään paikkansa kesäkuussa valittavan europarlamentin suurimpana ryhmänä.
      Niin ikään sosialistit säilyttäisivät paikkansa parlamentin toiseksi suurimpana puolueryhmänä. Arvion mukaan konservatiivien EPP saisi lähes 40 prosenttia ja sosialistien PES 30 prosenttia uuden parlamentin 732 paikasta.

Konservatiivien omat selvitykset ovat samansuuntaisia kuin mihin tutkijat Simon Hix ja Michael Marsh ovat päätyneet. EPP:n mukaan ryhmä tulee säilyttämään ainakin 50 edustajan kaulan sosialisteihin nähden.
      "Isoista maista Italia on suurin arvoitus. Britanniassakin meidän pitäisi pärjätä kohtuullisesti, kun Blairin suosio on romahtanut", eräs konservatiiviedustaja kuvaa tilannetta.
      Vaikka oikeistokonservatiivit todennäköisesti voittavat vaalit, suurissa Etelä- ja Keski-Euroopan maissa sosialistit saattavat yltää hyvään loppukiriin, kuten kävi Espanjassa, kun oikeistolaisen pääministeri Jose´ Maria Aznarin puolue jäi kevään parlamenttivaaleissa vasemmiston jalkoihin.
      Espanjassa vasemmiston nousu tulkittiin vastalauseeksi Aznarin innokkuudelle lähteä Irakin sotaan samassa rintamassa Yhdysvaltojen kanssa. Vastareaktio saattaa näkyä muuallakin.
      "Vaalitulos voi riippua paljonkin Irakin sodasta. Äänestäjät voivat käyttää eurovaaleja hyväksi viestin lähettämisessä hallitukselle", eräs parlamenttiasiantuntija arvioi.

Tutkijat Hix ja Marsh huomauttavat kuitenkin, että EPP:n rivit saattavat uudessa parlamentissa rakoilla ja ryhmästä saattaa lähteä useita puolueita omille teilleen. Lähinnä erohalukkuutta saattaa ilmetä kristillisdemokraateilla, jotka voivat siirtyä EPP:stä enemmän kohti keskustaa tai jopa vasemmistoa.
      Vaikka eroa harkitsevat puolueet EPP:stä lähtisivätkin, konservatiivit muodostaisivat silti suurimman yksittäisen puolueryhmän uudessa parlamentissa.
      Useiden asiantuntijoiden mukaan uusi parlamentti saattaa olla siksi erilainen, että uusista jäsenmaista tulevat edustajat edustavat voimakkaasti kansallismielisiä linjoja.
      "Esimerkiksi Puolan myötä parlamentissa saatetaan nähdä kansallisten etujen esiinnousu. Jos parlamentin retorinen kehikko muuttuu, saattaa se heijastua myös vanhojen jäsenmaiden edustajien suhtautumiseen", eräs asiantuntija arvioi.

Kuten muissakin EU:n instituutioissa, myös parlamentissa erityisesti puolalaisten odotetaan värittävän laajentuneen unionin arkipäivää. Retoriikan koventuminen saattaa parlamentissa olla poikkeuksellisen voimakasta, sillä entisen nyrkkeilijän Andrzej Lepperin johtama Itsepuolustus-puolue on kahmimassa toiseksi eniten Puolan parlamenttipaikoista.
      Lepper vaatii muun muassa Puolan jäsenyyssopimuksen uudelleen neuvottelemista. Muutoin Puolan pitäisi Lepperin mukaan erota EU:sta.
      Professori Hixin aiemmat tutkimukset tukevat kansallismielisyyden mahdollista nousua. Uusien euroedustajien eli meppien kun on ainakin alkuun todettu käyttäytyvän kotimaisten puolueidensa tahdon mukaisesti. Vasta pidempään parlamentissa istuttuaan edustajat alkavat seurata tiiviimmin eurooppalaisen puolueryhmänsä näkemyksiä.
      Jos kansallismielinen ilmapiiri leviäisi esimerkiksi saksalaisedustajien keskuuteen, näkyisi se jo selvästi lainsäädännössä. Saksalaisia kun on europarlamentissa jäsenmaista eniten, yhteensä 99 edustajaa.

Uusien jäsenmaiden myötä parlamentin odotetaan myös miehistyvän. Nyt mepeistä vajaa kolmannes on naisia, mutta uudessa parlamentissa naisten osuuden arvioidaan putoavan noin neljännekseen.
      "Tässä on vuoden ajan jo katsottu pelokkaasti näitä lukuja", parlamentin naisten oikeuksien valiokunnan jäsen Uma Aaltonen sanoo.
      Viitteitä naisten osuuden laskemisesta antaa jo se, että uusien jäsenmaiden tarkkailijajäsenistä naisia oli vain 14 prosenttia.

Eurovaalien tuloksella on vaikutusta myös komission puheenjohtajuutta hakevan puhemies Paavo Lipposen (sd) kohtaloon. Konservatiivit ovat jatkuvasti korostaneet, että he eivät voi hyväksyä vasemmalta tulevaa komission puheenjohtajaa, jos EPP voittaa kesäkuun vaalit.
      Parlamentin kanta on oleellinen, sillä euroedustajat päättävät heinäkuussa, hyväksyvätkö he jäsenmaiden esittämän nimen komission puheenjohtajaksi.

Hixin ja Marshin tutkimus löytyy osoitteesta http://www.bmbrussels.be/files/news_4.pdf