H‑0039/04

Komission vastaus

10.2.2004

 

G7-maat ja Euroopan unioni päättivät jo Münchenin huippukokouksessa vuonna 1992 Keski- ja Itä-Euroopan maiden avustamisesta uusimpien ydinvoimalaitosten turvallisuuden parantamisessa ja vaativat kaikkein epäluotettavimpien laitosten sulkemista.

 

Sosnovyi Borin kaupungin lähellä sijaitsevassa Pietarin ydinvoimalassa on neljä RBMK-tyyppistä reaktoria, joista kaksi on ensimmäisen sukupolven reaktoreita (otettu käyttöön vuosina 1973 ja 1975), jotka asiantuntijoiden mukaan eivät täytä kansainvälisesti tunnustettuja ydinturvallisuusnormeja. Komissio on aina pyytänyt niiden ja muiden venäläisten ensimmäisen sukupolven reaktoreiden sulkemista mahdollisimman pian.

 

Jotta voitaisiin parantaa laitosten turvallisuutta jäljellä olevan käyttöajan ennen lopullista sulkemista, reaktoreihin on tehty parannuksia osittain TACIS-rahoituksen (Pietarille on myönnetty yli 20 miljoonaa euroa vuodesta 1994) ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin rahoituksen ansiosta. Muun muassa on parannettu paloturvallisuutta ja turvallisuusjärjestelmiä, joiden avulla kyetään hallitsemaan ketjureaktiota paremmin ja sammuttamaan reaktori nopeammin (polttoaineen rikastaminen, säätösauvojen tehokkuus jne.), jotta vältetään uusi Tšernobylin kaltainen onnettomuus. Reaktorien rakenne ei kuitenkaan mahdollista länsimaiden normeja vastaavan turvallisuustason saavuttamista, niinpä komissio ja Venäjän hallitus neuvottelevat ensimmäisen sukupolven reaktoreiden sulkemisesta.

 

Venäjän viranomaiset eivät tähän mennessä ole hyväksyneet komission ehdotuksia, vaan vetoavat muun muassa asianomaisten reaktoreiden lukumäärään (10 reaktoria, jotka tuottavat yhteensä 25 prosenttia käytössä olevien ydinvoimalaitosten tehosta) ja ydinenergian suureen merkitykseen Venäjän taloudelle (yli 15 prosenttia sähköstä tuotetaan ydinenergialla).

 

Aikeet jatkaa laitosten käyttöikää yli 30 vuoden ovat todella suuri huolenaihe ja samalla osoitus komission ja Venäjän hallituksen parhaillaan käymien neuvottelujen vaikeudesta. Ensimmäisen sukupolven voimalaitosten turvallisuus otetaan huomioon unionin ja Venäjän energia-alan vuoropuhelussa, kun keskustellaan sähkövoimakaupoista.