Ohjelmistopatenteista 28.7.03 "Ei olisi Beethoven säveltänyt mitään, jos joku olisi ennen häntä keksinyt patentoida kaksi vierekkäistä nuottia" sanoi Linux-henkinen jenkki EP:n Vihreät/EVA- ryhmän seminaarissa keväällä. Suomessa ollaan huolestuneita ohjelmistopatenteista, mm. Iltalehden Lukijan palstalla nimimerkki Saunako seuraavaksi? 26.7.2003 perää europarlamentaarikkojen kommentteja parlamentin käsittelyssä olevaan mietintöön tietokoneiden ohjelmistopatentoinnista. Jaan kirjoittajan huolen direktiiviehdotuksen nykyisestä suunnasta, vaikkakin olen direktiivin tarpeellisuudesta eri mieltä. Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta hyväksyi kesäkuussa mietinnön, jolla luotaisiin mahdollisuus kansainvälisiin monopoleihin, ajettaisiin pienet ja keskisuuret alan yritykset sekä avoimen lähdekoodin ohjelmistokehittäjät ulos alalta ja aikaansaataisiin loppu eurooppalaisille vapaille tietokoneohjelmistomarkkinoille. Lainsäädäntöä kaivataan kipeästi,sillä nykyään patentteja ohjelmistoille myönnetään hyvin epäselvin perustein. Kansalliset patenttitoimistot ja EPO (European Patent Office) tekevät tietokoneohjelmistojen patentoinnissa ristiriitaisia päätöksiä. Vihreät/EVA -ryhmässä olemme työskennelleet aktiivisesti asian parissa koko kevään ja pyrkineet antamaan erityisesti alan pienten ja keskisuurten yritysten edustajille tilaisuuden esitellä omat kantansa. Viesti on molemmissa järjestämissämme seminaareissa ollut hyvin selkeä: PK-yritykset ja avoimen lähdekoodin ohjelmistokehittäjät eivät toivo minkäänlaista patenttilainsäädäntöä "suojakseen". Selvä viesti on, että ohjelmistopatentti hankaloittaa alalla työskentelyn ja tulee rikastuttamaan pääasiassa alalla toimivia lakimiehiä. Myös suurille yrityksille ovat siten uhkana patenteilla ja lakimiehillä kikkailevat pelurit, jotka toimivat itse innovatiivisen työn ulkopuolella. Hankittuaan omistusoikeuden johonkin ohjelmistoon nämä pelaajat voivat väärinkäyttää patenttiaan pitkälle työskentelemällä pelkästään lakituvissa tai uhkailemalla niistä. Riittävästi rikastuttuaan tällaiset toimijat voivat olla suuri taloudellinen uhka jopa Nokian kaltaisille suuryrityksille. Yhdysvalloissa monet sijoittajat ovat jo alkaneet karttaa alaa. Siellä käytäntö on osoittanut, että omistusoikeus patenttiin ei takaa varmaa hyötyä keksinnöstä. Rahaa nielevät kamppailut oikeussaleissa. Hyvä uutinen on, että mietintöluonnosta on vielä mahdollista parantaa parlamentin täysistuntokäsittelyssä syyskuussa. Keskenään eivät taistele patentti ja täysin suojaton tila, vaan patentti ja tekijänoikeussuoja, joka mielestäni olisi riittävä suoja tietokoneohjelmistoille. Parhaimmillaan onnistuessaan direktiivi harmonisoisi Eurooppalaisen ohjelmistopatenttilainsäädännön ja takaisi alan toimijoille selkeän työskentely-ympäristön. Jos mietintö hyväksyttäisiin nykyisessä muodossaan se olisi täydellinen jarru yhteiskunnan tietotekniselle kehitykselle ja karkottaisi alalta innovatiiviset tekijät ja sijoittajat. Vielä on kuitenkin reilu kuukausi aikaa keskustella aiheesta ennen parlamentin täysistuntokäsittelyä. Toivoisinkin asiasta lisää keskustelua ja erityisesti suomalaiskollegoitteni kommentteja. Uma Aaltonen Euroopan parlamentin jäsen (Vihreät/EVA) uma.aaltonen@pp.inet.fi 050-3360111