Euroopan Parlamentin keskustelut
ISTUNTO KESKIVIIKKONA 4. KESÄKUUTA 2003

Naiset ja urheilu

Aaltonen (Verts/ALE). – (FI) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat ja hyvät tarkkailijat, jos olette hereillä. Koska aloitin työni parlamentissa vasta huhtikuussa samaan aikaan tarkkailijajäsenten kanssa, haluan mainita heidät. Koen vähän itsenikin vielä tarkkailijaksi. Minulla on nyt kunnia puhua täysistunnossa ensimmäistä kertaa, ja olen iloinen, että kohdalleni sattui aihe, jonka koen hyvin henkilökohtaiseksi kerättyäni koko elämäni ajan urheilusta voimia ja virkistystä. Ehkä se on syy, miksi me olemme täällä vielä kaikki hyvissä voimissa.

Voin tyytyväisenä todeta, että mietinnön esittelijä rouva Fraisse on ottanut mukaan, jos ei nyt aivan kaikkia, niin hyvin monta Vihreät/Euroopan vapaa allianssi -ryhmän tarkistusta valiokuntakäsittelystämme. Näillä tarkistuksilla ryhmämme on pyrkinyt tuomaan esiin samaa asiaa, jota mietinnön esittelijä rouva Fraisse on jossain määrin mietintöönsä sisällyttänyt. Naisten urheiluun liittyy myös politiikasta ja taloudesta tuttu ongelma: päätöksentekoon osallistuminen. Sen ratkaisemiseksi tarvitaan todellisia tasa-arvon tekoja.

Meidän tulisi muistaa, että urheilu ei ole pelkkää kilpaurheilua, huippusuorituksia tai maailmanennätyksiä, vaan urheilu ja liikunta ovat suurimmalle osalle ihmisistä keinoja terveelliseen ja tasapainoiseen elämään yhä vaativammassa ja kiireen täyttämässä yhteiskunnassa. Tätä puolta haluamme tuoda mietinnössä voimakkaammin esille. Liikunnalla ja urheilulla on elinvoimaa edistävä vaikutus, niin yksilö- kuin joukkuelajeissa. On myös joukko muutamia muita seikkoja, joita haluan nyt puheenvuoron saatuani korostaa. Olisi erittäin tärkeätä, että myös muiden kuin vain terveiden ihmisten mahdollisuuksia urheiluun osallistumiseen kohennettaisiin. Urheilu on erittäin tehokas, henkisesti terapeuttinen ja yhteiskunnalle edullinen tapa parantaa myös sairaiden ja vammaisten ihmisten elämänlaatua ja jaksamista arkielämässä. Ihminen, joka ei pysty kävelemään omilla jaloillaan, voi ratsastaa, siis lainata hevoselta jalat. Se on urheilua. ! ! Toinen mielestäni tärkeä huomioitava asia on, että myös ikääntyville naisille ja miehille on tarjottava yhtäläiset mahdollisuudet liikkua ja urheilla kuin nuorille ja vetreille. Niin ikään urheilun tervehdyttävää ja kuntouttavaa vaikutusta ei voi tässäkään kohtaa liikaa korostaa. Nämä kaksi hyvin tärkeää lisäystä ovatkin mietinnössä nyt mukana. Hieman voimakkaammin olisin kuitenkin toivonut korostettavan sitä, kuinka urheilu olisi mitä loistavin keino integroida maahanmuuttajia, naisia ja lapsia, mukaan uuteen yhteiskuntaan.

Olemme kaikesta huolimatta varsin tyytyväisiä mietintöön, ja pyydämme ainoastaan muutamaa erillistä äänestystä muutamasta kohdasta. Erityistä huomiota toivon kiinnitettävän seikkaan, että urheilua oppiaineena ei koulussa tulisi arvostella samojen mittareiden mukaan kuin tieteellisiä oppiaineita, kuten vieraita kieliä tai matematiikkaa. Toivoisin myös, että mietinnöstä jäisi pois viittaus urheiluun ihmisen perusoikeutena. Olen sitä mieltä, että urheilu on kaikkien ihmisten oikeus, mutta mielestäni käsite perusoikeus kokisi inflaation tässä yhteydessä. Mietinnöstä tulisi myös poistaa nimilista niistä maista, jotka eivät lähettäneet sekajoukkueita viime olympialaisiin, joskin on tärkeätä vedota kaikkiin maihin sekajoukkueiden lähettämisen puolesta.

Jos tämä mietintö läpäisee parlamentin käsittelyn huomisessa äänestyksessä - niin kuin toivon käyvän - olen kuitenkin hieman epäileväinen sen suhteen, mitä komissio ja jäsenvaltiot tulevat tekemään tämän asian hyväksi. Siksi olisikin erittäin tärkeätä saada mietinnölle seuranta, ja vetoankin nyt asiasta vastaavaan komission jäseneen ja pyydän tämän mietinnön suosituksista seurantaraporttia vielä ennen kuluvan istuntokauden päättymistä vuonna 2004. Kiitän rouva Fraissea tästä mietinnöstä ja asiakokonaisuuden intohimoisesta puolustamisesta.