EU:n ministerineuvosto siirsi äänestystään tietokoneohjelmien patentoitavuudesta ensi keväälle. Tämä tarkoittaa sitä, että direktiiviesitys on vaarassa joutua parlamentin toiseen käsittelyyn vasta eurovaalien jälkeen. Euroopan parlamentin jäsen Uma Aaltonen (Vihreät/EVA) on huolissaan siitä, kuinka vahvasti parlamentin uusi kokoonpano pystyy aikanaan puolustamaan kantaansa neuvostoa vastaan. Aaltosen mukaan direktiivin vaikutukset eivät koske pelkästään Eurooppaa, vaan sillä vaikutetaan ratkaisevasti siihen, voidaanko digitaalista kuilua koskaan sulkea etelän ja pohjoisen väliltä.

Direktiiviesitys tietokoneohjelmien patentoitavuudesta sai syksyllä aikaan erään parlamentin historian voimakkaimmista lobbausrynnistyksistä. Nyt esitys odottaa käsittelyään neuvostossa. Sekä eurooppalaisen tietotekniikan PK-sektori että vapaan ohjelmistokoodin kehittäjät ovat huolissaan neuvoston tulevasta päätöksestä: jos neuvosto palaa takaisin komission alkuperäiseen esitykseen, palvelisi direktiivi tällöin vain muutamaa kansainvälistä suuryritystä.

Euroopan parlamentin syyskuisessa käsittelyssä saatiin poistettua hyvä osa komission esityksen epäselvyyksiä. Parlamentin hyväksymä teksti mahdollistaisi patentoitavuuden sellaisille keksinnöille, joilla on selkeä yhteys fyysiseen maailman. Parlamentti poisti tekstistä mm. vaarallisimmat mahdollisuudet myöntää patentti liiketoimintaa tai tietojenkäsittelytieteen perusteita koskeville ideoille. Lisäksi patenttia ei voida myöntää keksinnölle, jos sen toteutuksesta ei ole tarkkaa tietoa.

- Tämä oli suuri työvoitto, ja hieno esimerkki siitä, kuinka parlamentin käsittelyssä voidaan kääntää koko direktiivin suuntaa, sanoo Aaltonen tyytyväisenä.

Hän muistuttaa myös, että käsittelyn seuraavasta kierroksesta on tulossa edellistä tiukempi. Juuri nyt pallo on pitkälti jäsenmaiden ministereillä:

- Monikansalliset suuryritykset koettavat nyt torpedoida parlamentin työn tulokset. Toivon kuitenkin, että jäsenmaat ottavat huomioon myös ne innovatiiviset pienet ja keskisuuret yritykset, joiden pääsyä markkinoille halutaan, mutta voidaan myös ohjelmistopatenteilla estää, sanoo Aaltonen.

Suomen hallitukselle ja eduskunnalle on myös jätetty vetoomus, johon kertyi viikossa 2 295 allekirjoittajaa. Vetoomuksessa vaaditaan Suomea noudattamaan Euroopan parlamentissa hyväksyttyä kantaa.

- Nyt firmoissa käytäntö tuntuu olevan, että yritysten patenttiosastot pukkaavat hakemuksia riippumatta siitä ovatko ne edes käyttökelpoisia. Patentti on hyvä olla olemassa, jos vaikka kilpailija keksisi jotain vastaavaa. Totta kai yritykset yrittävät tiivistää kilpailun mahdollisimman vähiin, mutta tämä ei ole oikea tai reilu tapa.

Myös amerikkalainen ohjelmistojätti Microsoft on julkisesti ilmoittanut aloittavansa Euroopassa voimakkaamman lobbaamisen ohjelmistopatenttien puolesta.

- Miksi amerikkalainen suurmonopoli tahtoo niin voimakkaasti Eurooppaan vahvaa patenttilainsäädäntöä? Mielestäni tämänkin pitäisi jo herättää kysymyksiä siitä kuka ohjelmistopatenteista tulee hyötymään, ihmettelee Aaltonen.

Lissabonin tavoitteet luoda Euroopasta johtava tietoyhteiskunta ja -talous eivät toteudu antamalla monopolioikeudet muutamalla suuryritykselle. Tietoyhteiskunnan perusta on rakennettu tietokoneohjelmien varaan, ja jos innovatiivisten pienyritysten olemassaolo tehdään mahdottomaksi, Euroopasta ei varmasti muodostu johtavaa tietoyhteiskuntaa, epäilee Aaltonen.